Ympäristöyhdistyksen vuosikokous

Lestijärven ympäristöyhdistksen vuosikokous pidettiin 9.4.2014. Puheenjohtajana jatkaa Mikko Viitasalo ja hallituksen erovuoroiset jäsenet Timo Lappi, Tuomo Hautala ja Paula sipilä valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Jäsenmaksut pidettiin entisellään eli henkilöjäseneltä10 euroa ja yhteisöjäseneltä 100 euroa. Jäsenmaksun voi maksaa yhdistyksen tilille FI 14 5471 1220 0061 15. Toivotaan runsaasti uusia ja aktiivisia jäseniä. Jäseneksi voi kätevästi ilmoittautua tällä sivustolla (ks. jäseneksi ilmoittautumionen). Toiminnan painopiste tulee edelleen olemaan Teerinevan YVA -prosessin seuraaminen.

Mikko Viitasalo

VYYHTI -hankkeen kuulemiskokous 10.4.2014

Kaikki Jokelan lahden ja Kuivaniemen lahden alueen asukkaat, maanomistajat ja huvilanomistajat kutsutáan Vyyhti -hankkeen kuulemiskokoukseen, joka pidetään torstaina 10.4.2014 klo 12.00 alkaen Yli-Lestin työväentalolle. Lisätietoja Mikko Viitasalolta (040-5431647) tai Timo Lapilta (040-7433710)..

Tervetuloa

Kansanedustaja Martti Korhosen vierailu Lestijärvellä

Eduskunnan ympäristövalikounnan puheenjohtaja Martti Korhonen vieraili Lestijärvellä 27.5.2013. Kunnan talolla pidetyn infotilaisuuden jälkeen kävimme Teerinevalla tutustuen Vapon suunnitelmiin. Kansanedustaja Korhonen korosti valtion omistajaohjauksen roolia. Hänen mielestään omistajaohjuksen kautta poliitikot voisivat suo´raan vaikuttaa Vapon päätöksiin. Toinen tie on vaikuttaa luvituskäytäntöihin valtion aluehallintoviraston (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kautta. Tilaisuudessa luovutettiin Korhoselle Teerinevaan liittyvää aineistoa.

Mikko Viitasalo

Vuosikokouspäätöksiä

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 17.4. Erovuorossa olleet jäsenet Kauko Niemi, Eemeli Koivisto ja Paavo Jalander valittiin uudelleen. Hyväksyttiin toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2013 ja jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin 10 euroa/hlö.

INFO- tilaisuus Teerinevan YVA- prosessista

INFOTILAISUUS 29.1.2013

Tilaisuudessa VAPO n ja Ramboll ´in edustajat esittelivät YVA –prosessin vaiheita sekä laskelmia tämän hetken kuormitustilanteesta sekä kemiallisen puhdistuksen vaikutuksia jätevesien puhdistuksessa. Kemiallinen puhdistus ei vakuuttanut kuulijoita, koska menetelmä on vielä kokeiluvaiheessa turvesoiden jätevesien puhdistuksessa. YVA valmistunee alkukesään mennessä, minkä jälkeen Vapo päättää lupaprosessin käynnistämistä. On varsin todennäköistä on, että lupahakemus jätetään.

Tilauisudessa on parikymmentä kuulijaa. Ympäristöyhdistys seuraa tilannetta valppaasti ja on valmis käynnistämään nimikeräyksen hankkeen kaatamisesksi.

Mikko Viitasalo
040 5431 647
mikko.viitasalo@kase.fi

Lestijärven puolesta

Muikkumarkkinoiden aattona kokoontui yli 100 lestiläistä, mökkiläistä ja karavaanaria Lestin koululle kuulemaan Vapon suunnitelmia ottaa Teerineva turvetuotantoon. Hanketta oli esittelemässä Vapon luvitusasioista vastaava henkilö. Kommentaattoreina olivat Lestijärven kunnan, Etelä-Pohjanmaan ELY  –keskuksen sekä Keski-Pohjanmaan  maakuntaliiton  ja luonnonsuojelupiirin edustajat. Asiasta käytiin kiivas keskustelu, jossa yksituumaisesti vastustettiin Vapon suunnitelmia.

Teerinevan 30 -vuotinen kuivatushistoria on Lestijärven kannalta synkkä. Lähes kaikkien muistissa on vuoden 1981 katastrofi, jolloin Teerinevan suojavallit tulvien johdosta murtuivat ja kaikki kuivatusvedet pääsivät vapaasti Lestijärveen. Tämän seurauksena järvi oli vuosikausia katastrofin partaalla. Kirkasvetinen, karu järvi muuttui tummavetiseksi ja rehevöityneeksi. Siika- ja järvitaimenkanta hävisivät. Verkkokalastus oli useita vuosia mahdotonta runsaiden leväesiintymien vuoksi. Tuolloin mm. Jyväskylän yliopiston toimesta tutkittiin järven tilaa ja todettiin sen olennaisesti rehevöityneen, jonka on aiheuttanut erittäin suuren sadannan aiheuttama lisähuuhtouma sekä Vapon turvetyömaan jätevedet (Granberg, 1983).

Tutkija Ulla-Maija Hyytiäinen selvityksessään(Lestijärven tila profundaalin pohjaeläimistön perusteella arvioituna, 2006) toteaa, ”että laskelmat Teerinevan tuotantoalueen vaikutuksista Lestijärven vedenlaatuun perustuvat riskittömään tilanteeseen, jolloin satunnaisten ylitysten, säävaikutusten tai muiden arvaamattomien tekijöiden lisäriskiä ei ole huomioitu. Tämä on kuitenkin otettava huomioon, koska turvetuotannosta aiheutuvat ylimääräisen peruskuormituksen saati muiden häiriötilanteiden kompensointi jälkikäteen Lestijärven tyyppisessä järvessä on erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Huolestuttavinta on laskettu kiintoainesmäärien ja fosforipitoisuuksien kasvu.  Tutkimusten mukaan Lestijärven tilaan ja siinä tapahtuviin muutoksiin vaikuttaa voimakkaimmin Lehtosenjoen mukana tulevat ravinteet ja kiintoaine.  Ainoa keino puuttua Lestijärven tilaan, on leikata järveen tulevaa kuormitusta ja estää uusien kuormituslähteiden syntyminen.”

Tämä on tutkijan yksiselitteinen johtopäätös. Ei lisäkuormaa ja nykyisiäkin on vähennettävä.

Lestijärven vesiensuojelusuunnitelmassa (Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri, 1988) todetaan selkeästi, että Lestijärven rehevöitymisastetta tulee edelleen laskea, happitilanteen huononeminen erityisesti kevättalven aikana on estettävä, pohjanlaadun haitallinen kehitys tulee estää ja sedimentaation pienentyä sekä järven fosforitason laskea. Tästä näkökulmasta Vapon ylimalkaiset kuvaukset tulvasuojelusta ja jätevesien puhdistamisesta eivät kuulijoita vakuuttaneet. Esitetyt toimet eivät poikkeusolosuhteissa turvaa Lestijärveä uudelta katastrofilta.

Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan (2007) mukaan Lestijoen vesistö kuuluu vyöhykkeeseen, missä turvetuotannon kuormitusta tulee vähentää. Potentiaaliset uudet turvetuotantoalueet on kaavalla ohjattu jo luonnontilansa menettäneiden vesistöjen ja tekojärvien alueille. Taustaselvityksen (Soiden moninaiskäyttö 2005) mukaan Teerinevan turvetuotanto ei sovellu alueelle luonnon eikä asumisviihtyvyyden (rekkaliikenne, pöly, melu) kannalta. Vapon suunnitelmissa on, että vuosittain Teerinevan alueelta otetaan turvetta 1650 rekkakuormaa.  Päivittäin tämä tarkoittaa noin kymmenen turverekan liikennettä. Paikkakunnan muu liikenne jää rekkatrafiikin jalkoihin. Turveliikennettä kestää koko Teerinevan tuotantokauden eli 30-40 vuotta.

On lisäksi olennaista, että alueen asukkaat yksimielisesti vastustavat Teerinevan käyttöönottoa. Myös huvila-asukkaat ja karavaanarit, joita kesäaikaan Lestijärvellä asustaa asukkaisiin verrattuna moninkertainen määrä, vastustavat hanketta yksimielisesti. Ympäristöministeri Ville Niinistö on painottanut, että tämänkaltaisille hankkeille pitää olla alueen asukkaiden hyväksyntä. Tälle hankkeelle sitä ei ole.  Perjantaisen kokouksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että Vapo päättää varsinaisen tuotantoluvan hakemisesta lestiläisten vastuksesta huolimatta. Teerinevan tuotto menee Vapolle. Lestijärvelle jää vain jätteet ja jälkipyykki.

Vapon käynnistämä YVA –selvitys valmistunee vuoden vaihteessa. Tämän jälkeen selvitys tulee lausuntokierrokselle. Silloin meidän kaikkien tulee olla valppaina ja tehdä kaikki hankkeen estämiseksi. Lestijärven ympäristöyhdistys tulee aktiivisesti seuraamaan tilannetta ja on valmis tarvittaessa käynnistämään koko maakuntaa koskevan nimenkeräyksen hankkeen kaatamiseksi.

Tämä ei ole pelkästään lestiläisten asia. Tämä on koko maakunnan asia. Kysymyksessä on Keski-Pohjanmaan maakuntajärven pelastaminen jälkipolville.

Mikko Viitasalo,
Lestijärven ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja

Timo Lappi,
hallituksen jäsen