Lausunto Teerinevan YVA – selostuksesta

Johdanto

Lestijoen vesistö on maisemaltaan ja luonnonolosuhteiltaan valtakunnallisesti arvokas vesistö, jossa esiintyy uhanalaisia lajeja. Se kuuluu lukuisiin luonnonohjelmiin. Jo 1980-luvulla alue sitoutui Lestijoen luonnontaloudelliseen kehittämiseen, missä suojelulliset arvot säilytetään, riskitekijöitä poistetaan ja edistetään vesistön luonnontaloudelliseen käyttöön liittyviä elinkeinoja. Suunnitelma käynnistyi vuonna 1989. Sen mukaisesti vesistöä on kehitetty monipuolisesti kalatalouden, retkeilyn ja virkistystoiminnan tarpeisiin. Lestijoen vesistöön kuuluva (Keski-Pohjanmaan maakuntajärvi) Lestijärvi on luonnostaan karu latvajärvi, josta alapuolinen Lestijoki on riippuvainen.

Teerinevan turvetuotantoalueen arviointimenettely käynnistyi 26.4.2004, kun hankevastaava Vapo Oy toimitti yhteysviranomaiselle suunnitelman ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitetty ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset. Nyt lausunnolla oleva Teerinevan ympäristövaikutusten arviointiselostus on laaja ja arvio siitä, mitä mahdollinen turpeen nosto Teerinevalla aiheuttaa ympäristölle Lestijärvellä ja sen valuma-alueella. Vaikka selostus on laaja, on siinä monia puutteita ja johtopäätökset ovat turvetuotantoa tukevia ja/tai ympäristövaikutuksia vähätteleviä. Lestijärven ympäristöyhdistys kiinnittää huomiota seuraaviin YVA- selostuksessa esitettyihin johtopäätöksiin ja tulkintoihin:

Vuoden 1981 katastrofi

Teerinevan 35 -vuotinen kuivatushistoria on Lestijärven kannalta synkkä. Lähes kaikkien muistissa on vuoden 1981 katastrofi, jolloin Teerinevan suojavallit tulvien johdosta murtuivat ja kaikki kuivatusvedet pääsivät vapaasti Lestijärveen. Tämän seurauksena järvi oli vuosikausia katastrofin partaalla. Kirkasvetinen, karu järvi muuttui tummavetiseksi ja rehevöityneeksi. Siika- ja järvitaimenkanta hävisivät. Verkkokalastus oli useita vuosia mahdotonta runsaiden leväesiintymien vuoksi. Tuolloin mm. Jyväskylän yliopiston toimesta tutkittiin järven tilaa ja todettiin sen olennaisesti rehevöityneen, jonka on aiheuttanut erittäin suuren sadannan aiheuttama lisähuuhtouma sekä Vapon turvetyömaan jätevedet (Granberg, 1983). Järven tila on kehittynyt rajun rehevöitymisjakson jälkeen erittäin herkkään vaiheeseen eikä siedä lainkaan uutta kuormitusta. Veden laatu on toipunut pahimmasta, mutta pohjan tila on monin tavoin erittäin kriittinen (Hyytiäinen, 2006). Vesienhoidon toimenpideohjelman (2009) mukaan ravinne- ja kiintoainekuormitus on uhka Lestijärven ja Lestijoen ekologiselle tilalle ja suojeluarvot edellyttävät vesienhoidon erityistä huomiota. Arvioinnissa on unohdettu lähes systemaattisesti vuoden 1981 katastrofi, joka aiheutti Lestijärven pilaantumisen. Tapahtuman seuraukset vesistölle on ohitettu, vaikka vaikutukset Lestijärven veden laadussa ovat kiistattomat. Arvioinnissa järven muuttumisesta entisestä kirkasvetisestä tummahkoksi syytetään metsäojitusta ja –lannoitusta. Olennaista on, että tapahtunut tulvavahinko osoitti, ettei turvetuotantoa saa aloittaa paikassa, jonka läpi kulkee arvokkaan vesistön joki. Toista riskiä ei saa ottaa.

Hankkeen laajuus ja kesto

Suunnitellun turvetuotantoalueen pinta-ala on noin 420 ha ja tuotantovaiheen kesto on 25 – 30 vuotta. Teerineva sijaitsee Lestijoen valuma-alueella. Tuotantoalueen lohkojen halki virtaa Lehtosenjoki, joka laskee Lestijärveen. Vesimatkaa tuotantoalueelta Lestijärveen on noin 9 km. Mittasuhteiltaan hanke on valtava, joka sellaisenaan on hirvittävä riski Lestijärvelle ja sen valuma-alueelle. Myös hankkeen kesto aiheuttaa merkittäviä epävarmuustekijöitä päästöjen suhteen. Voidaanko esimerkiksi ilmastomuutoksen tuomat riskit ääri-ilmiöineen ennustaa luotettavasti näin pitkälle tulevaisuuteen? Arvioinnissa ei esitetä mitään tietoja ilmaston muutoksesta, jonka seurauksena sademäärät lisääntyvät merkittävästi. Lehtosenjoen valuma-alue on 134 km2, jolle 100 mm:n sade vuorokaudessa tuo 13 700 000 m3 vettä. Laskelmissa esitettyyn tulvavarastoon sopii vain 3,4 % em. lasketusta vesimäärästä. Jo nyt Suomessa on mitattu sateita, joissa vuorokauden sademäärät ovat olleet yli 100 mm. Vuoteen 2050 mennessä rankkasateiden todennäköisyys on erittäin suuri ja ympäristövahingot vuoden 1981 vahinkoja huomattavasti suuremmat.

Kaavoitus

Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealue ja Lestijoen valuma-alue on merkitty turvetuotantovyöhykkeeksi, jossa kuitenkin turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana tulee olla turvetuotannon aiheuttaman vesistön kokonaiskuormituksen vähentäminen.. Arvioinnissa todetaan, että Teerineva on valmisteltu tuotantoon 1980- luvulla, joten toimija katsoo, että kyseessä on aikaisemmin käynnistyneen Teerineva hankkeen jatkaminen. Tulkinta on omituinen, kun tästä on kulunut yli 30 vuotta ja suo on palautunut osittain ennalleen. Kyseessä on uusi hanke eikä vanhan hankkeen jatkaminen. Lisäksi todetaan, että Lestijoen vesistöalueella, joilla nykyisin on turvetuotantoa, uusi tuotanto ei ole kaavamääräysten vastainen, jos uusi tuotanto korvaa poistuvaa tuotantoa ja kuormitus jää aiempaa vähäisemmäksi. YVA–selostuksessa ei kuitenkaan ole aukottomasti kyetty osoittamaan, että kokonaiskuormitus tulisi vähenemään. Näin ollen tuotannon käynnistäminen Teerinevalla on voimassa olevan kaavamääräyksen vastainen. Pitää lisäksi muistaa, ettei Lestijoen valuma-alueille ole enää myönnetty ympäristölupia (vrt. Nuorasennevan – Vilskannevan kielteinen päätös).

Vaikutukset matkailuun ja virkistykseen

Hankealue sijoittuu Metsäpeuranmaan erämatkailualueelle ja Lestijärven kulttuurialueelle, jonka kehittäminen perustuu luontoon liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. YVA–selostuksessa ei tätä ole mitenkään huomioitu. Todetaan vain, ettei hankkeen arvioida estävän tai rajoittavan mitenkään Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueelle tai sen läheisyyteen osoitettuja toimintoja. Oletetaanko, ettei yli 400 ha:n turvetuotantoalueella ole mitään vaikutusta alueen virkistys–ja vapaa-aikatoimintoihin. Tämä osoittaa joko tietämättömyyttä tai piittaamattomuutta erä- ja virkistysmatkailua kohtaan.

Vaikutukset Lehtosenjokeen, Lestijärveen ja Lestijokeen

Tutkija Ulla-Maija Hyytiäinen selvityksessään(Lestijärven tila profundaalin pohjaeläimistön perusteella arvioituna, 2006) toteaa, ”että laskelmat Teerinevan tuotantoalueen vaikutuksista Lestijärven vedenlaatuun perustuvat riskittömään tilanteeseen, jolloin satunnaisten ylitysten, säävaikutusten tai muiden arvaamattomien tekijöiden lisäriskiä ei ole huomioitu. Tämä on kuitenkin otettava huomioon, koska turvetuotannosta aiheutuvat ylimääräisen peruskuormituksen saati muiden häiriötilanteiden kompensointi jälkikäteen Lestijärven tyyppisessä järvessä on erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Huolestuttavinta on laskettu kiintoainesmäärien ja fosforipitoisuuksien kasvu. Tutkimusten mukaan Lestijärven tilaan ja siinä tapahtuviin muutoksiin vaikuttaa voimakkaimmin Lehtosenjoen mukana tulevat ravinteet ja kiintoaine. Ainoa keino puuttua Lestijärven tilaan, on leikata järveen tulevaa kuormitusta ja estää uusien kuormituslähteiden syntyminen.” Tämä on tutkijan yksiselitteinen johtopäätös. Ei lisäkuormaa ja nykyisiäkin on vähennettävä.
Lestijärven vesiensuojelusuunnitelmassa (Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri, 1988) todetaan selkeästi, että Lestijärven rehevöitymisastetta tulee edelleen laskea, happitilanteen huononeminen erityisesti kevättalven aikana on estettävä, pohjanlaadun haitallinen kehitys tulee estää ja sedimentaation pienentyä sekä järven fosforitason laskea. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan (2007) mukaan Lestijoen vesistö kuuluu vyöhykkeeseen, missä turvetuotannon kuormitusta tulee vähentää. Potentiaaliset uudet turvetuotantoalueet on kaavalla ohjattu jo luonnontilansa menettäneiden vesistöjen ja tekojärvien alueille.
Arviointiselostuksen mukaan tuotantovaiheessa vuosittaisen kokonaisvalunnan arvioidaan kasvavan nykytilaan nähden. Samalla todetaan, että tulvarakenteilla voidaan estää Lehtosenjoen tulviminen eikä tulvariskien arvioida kasvavan merkittävästi alueella. Ympäristöyhdistyksen mielestä tulvariskejä ei saa olla lainkaan. Selostuksessa ei ole myöskään otettu huomioon tulevaisuudessa yhä lisääntyviä säiden ääri-ilmiöitä (rankkasateet, talvitulvat jne). Edessä oleva ilmastonmuutos ohitetaan täysin.
Vapo on ilmoittanut käyttävänsä vesien puhdistuksessa kemiallista puhdistusta, jossa kuivatusvedet johdetaan kemiallisen puhdistamon kautta. Suunnitelmassa ei kuitenkaan kerrota, miten puhdistuksessa syntyvät jätteet käsitellään eikä varmisteta, etteivät ne missään vaiheessa pääse vesistöön. Kemiallisen puhdistuksen teho on tulvatilanteessa sekundaarinen asia, jolla ei ole merkitystä jo kerran tapahtuneen vahingon uusiutuessa. Turvetuotanto lisäisi selostuksen mukaan hankealueelta lähtevää kuormitusta kiintoaineen, typen ja raudan osalta nykytilanteeseen verrattuna. Vastaavasti fosforin ja happea kuluttavan orgaanisen aineksen osalta kuormitus pienenisi nykytilaan verrattuna. Turvetuotanto lisää Lehtosenjoen kiintoainekuormitusta ja lisää osaltaan liettymän muodostumista Lehtosenjoessa, mikä heikentää soraikkopohjalle kutevien kalojen (taimen) kudun onnistumista. Lisäksi tuotannosta syntyvä pöly laskeutuu suoraan Lehtosenjokeen joen varrella olevasta metsävyöhykkeestä huolimatta, mikä lisää humusaineksen kuormitusta merkittävästi. Tätä ei käsitelty arviointiselostuksessa lainkaan. Myös rautapitoisuuden kasvu heikentää osaltaan Lehtosenjoen taimenen poikasten elinolosuhteita. Turpeennosto tulisi lisäämään juuri niitä kuormitussektoreita, jotka ovat Lestijoen vesistön kannalta kriittisiä, ja mitä Lestijoen luonnontaloussuunnitelmassa edellytetään vähennettäväksi. Miten edellä olevat riskit ovat sopusoinnissa Lestijärven uhanalaisen taimenkannan suojelussa. Onko Korpelan voimalaitoksen kalaporras rakennettu turhaan ja onko Lehtosenjoen kutualueiden kunnostus hukkaan heitettyä työtä, jos turvetuotanto käynnistyy. Epäilemättä näin käy. On kysyttävä, halutaanko turvetuotannolla tuhota uhanalainen Lestijoen meritaimenkanta. Luonnolle ja asukkaille ei riitä selostuksessa usein mainittu ylimalkainen tavoite: ”mahdollisuus vähentää ympäristöön kohdistuvia riskejä”.

Vaikutukset linnustoon ja nisäkkäisiin

Raportissa todetaan, että turvetuotanto voi vaikuttaa haitallisesti lintuihin lähinnä niiden elinympäristöjen muuttumisen tai erilaisten häiriötekijöiden kautta. Häiriötekijöitä voivat aiheuttaa mm. ihmistoiminta, työkoneiden melu ja liike sekä pöly. Lajien reagointiherkkyys häiriöihin vaihtelee lajeittain.
Läheisellä Tulliniemennevalla on tehty inventointi vuonna 2013, joka on kasvistollisesti ja linnustoltaan monipuolinen. Myös Natura-alueeseen kuuluvalla Linjasalmennevalla esiintyy uhanalaisia ja arvokkaita lajeja. Alueella on ilmoitettu pesiviksi joutsen, metsähanhi, tavi, sinisorsa, kurki, kapustarinta, töyhtöhyyppä, kuovi, valkoviklo, liro, kalatiira, niittykirvinen ja keltavästäräkki (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014). Sääksen tiedetään pesineen reilun kilometrin päässä hankealueen rajasta. Sen sijaan varsinaisen hankealueen linnusto koostui pääasiassa tavanomaisista metsälintulajeista ja soille ominaisia lajeja oli vähän. Hankealueella havaittiin yksi uhanalaiseksi luokiteltu laji pohjansirkku ja useita silmälläpidettäviä ja uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja.
Lyhin etäisyys tuotantoalueesta Natura-alueeseen on nyt noin 140 metriä. Tuotantoalueen läheisyydessä Natura-alueella (alle kilometri) tehtyjen maastoselvityksen perusteella ei kuitenkaan pesi suojelullisesti merkittäviä tai herkkiä lintulajeja. Lisäksi hankealueen ja Natura-alueen väliin jäävä puustoinen vyöhyke vähentää tuotannosta syntyviä häiriövaikutuksia Natura-alueelle. Kokonaisuutena Natura-alueesta vain pieni osa (noin 1 %) sijoittuu hankkeen mahdolliselle vaikutusalueelle.
Selvitysten perusteella todetaan yksioikoisena johtopäätöksenä, että hanke ei aiheuta merkittävää haittaa sääkselle eikä muulle Natura-alueen linnustolle. Hankkeen vaikutukset linnustoon ovat raportin mukaan merkittävät suunnitellulla tuotantoalueella (Paskolamminnevalla ja Teerinevalla), joilla suojelullisesti merkittävien lajien elinympäristö häviää. Lajien yleisyyden vuoksi hankeen ei katsota uhkaavan lajien esiintymistä pitkällä aikavälillä maakunnassa tai Suomessa. Arvioinnissa ei huomioida lainkaan sitä, että nykyisellään alue on merkittävä muuttolintujen levähdyspaikka.
YVA:ssa on selvitetty vaikutukset myös nisäkkäisiin. Muun muassa käsitellään saukon esiintymiseen kohdistuvia vaikutuksia ja todetaan, että Lehtosenjoki tai Lestijärvi kuuluvat saukon elinpiiriin. Todetaan, että turvetuotannolla saattaa olla vähäisiä saukon elinympäristöä heikentäviä epäsuoria vesistövaikutuksia. Kuitenkaan hankealuetta ei selvityksessä pidetä saukon kannalta merkittävänä, vaikka maastohavaintojen perusteella saukko käyttää Lehtosenjokea kulkuyhteytenä, todennäköisesti myös saalistukseen ja mahdollisesti myös pesimiseen. Pesäkolo havaittiin Lehtosenjokisuulta, Lestijärveltä, eikä turvetuotannosta arvioida kohdistuvan vaikutuksia saukon pesintään. Kohdealue on myös metsäpeuran vaatimien vasonta-alue, joka häviää hankeen myötä, mutta vaikutuksen arvioidaan raportissa olevan vähäinen Suomenselän metsäpeurapopulaatiolle. Yhteenvetona voidaan sanoa, että arvioinnissa todetaan turvetuotannolla olevan merkittäviä vaikutuksia alueen linnustoon ja nisäkkäisiin, mutta samalla väitetään vaikutusten olevan kuitenkin niin vähäisiä, etteivät ne ole esteenä tuotannon käynnistämiselle.

Asukkaiden mielipide

On huomioitava, että alueen asukkaat yksimielisesti vastustavat Teerinevan käyttöönottoa. Myös huvila-asukkaat ja karavaanarit, joita kesäaikaan Lestijärvellä asustaa asukkaisiin verrattuna moninkertainen määrä, vastustavat hanketta yksimielisesti. Vuonna 2005 yli 1500 Lestijärven asukasta ja mökkiläistä allekirjoitti adressin, jolla vastustettiin Teerinevan ottoa turvetuotantoon. Vastaava nimenkeräys tullaan toteuttamaan uudelleen. Arvioinnissa kuitenkin vähätellään asukkaiden mielipidettä ja kokemuksia, joita pidetään lähinnä pelkoina. Asukkailla näyttää kuitenkin olevan raportin laatijoita paremmat tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulvariskeihin ja tiedostetaan, että Lehtosenjoen ympärille tarvitaan suuri suoalue tulvahuippujen tasaajana.

Epävarmuustekijät ja riskit

Raportissa tiedostetaan hankkeen epävarmuustekijät ja riskit. Käytettyihin lähteisiin ja menetelmiin liittyy kuitenkin aina epävarmuustekijöitä ja oletuksia. Keskeiset epävarmuustekijät liittyvät vesistökuormituslaskentaan ja vaikutusten arviointiin, sillä esitettyjä lukuja ja niihin perustuvia vaikutuksia voidaan pitää suuntaa antavina arvioina ja tuloksina, ei tarkkana tietona. Hankkeen laajuus ja kesto lisäävät olennaisesti näitä epävarmuustekijöitä. Erikoista selostuksessa on varsinainen ympäristöriskiarvioinnin (ERA) puute. Siinä ei esitetä eri tapahtumien todennäköisyyttä ja tapahtumien seurauksia kansainvälisesti hyväksyttävään ERA -arviointiin kuuluvalla tavalla. Puute vähentää selostuksen luotettavuutta ja viittaa tavoitteeseen tuottaa tilaajan tarpeita palveleva seloste.

Rankkasateiden aiheuttama patorakenteiden rikkoutuminen voi aiheuttaa poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Selostuksessa todetaan, että tulvien varalle hankealue suojataan riittävin suojavallein, jolloin hankealueelle ei pääse tulvavettä Lehtosenjoesta. Kuvan 5-1 suojavalleja näyttäisi olevan pääasiassa Lehtosenjoen molemmin puolin, mutta onko niitä riittävästi tai lainkaan tuotantolohkojen muilla reunoilla. Millaisille rankkasateille suojavallit on mitoitettu. Tätä ei ole arvioitu selostuksessa. Ilmastonmuutos on tosiasia, jota ei ole huomioitu arvioinnissa. Tämä on suurin epävarmuustekijä ja riski.

Johtopäätökset ja yhteenveto sekä vaihtoehtoinen ratkaisu Teerinevan hyödyntämiseksi (VE3)

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädetään laissa 468/1994 ja lakiin liittyvissä asetuksissa. Siksi YVA:ssa tuotettujen asiakirjojen tulisi olla ymmärrettäviä, avoimia ja johdonmukaisia. Ero osapuolille tulisi syntyä käsitys siitä, miten suunniteltu hanke vaikuttaa heihin ja ympäristöön. Ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi tulisi tehdä tieteellisesti ja objektiivisesti, jotta siitä saataisiin luotettavaa tietoa hankkeen toteuttamismahdollisuuksista. Ramboll Oy:n YVA:ssa on paljon tietoa, mutta siitä syntyvät johtopäätökset hankkeen vaikutuksista ympäristöön ovat ristiriitaisia ja ympäristön vaikutuksia vähätteleviä (”hankkeen ei arvioida vaikuttavan, vaikutuksia ei todennäköisesti esiinny” jne.).

Kaiken edellä olevan perusteella Lestijärven ympäristöyhdistys vastustaa turvetuotannon käynnistämistä Teerinevalla. Se on todellinen uhka ja riski Lestijärvelle ja sen koko valuma-alueelle. On syytä vielä korostaa, että Lestijoki ja Lestijärven saaret ovat Natura-aluetta, joita koskevat erityisen tiukat ympäristönsuojeluvaatimukset.

Yhteenvetona keskeiset perustelut yhdistyksen kannanottoon ovat:
– Lestijärven alhainen sietokyky lisäkuormituksia vastaan
– Lehtosenjoen tuhoutuminen taimenen kutujokena
– Lestijoen meritaimenen uhanalaisuus
– kielteinen vaikutus erä- ja virkistysmatkailuun
– asukkaiden ja mökkiläisten lähes yksimielinen vastustus
– alueen mahdollisuudet luontomatkailun kehittämiseen tuhoutuvat

Ympäristöyhdistyksen mielestä hanketta ei tule toteuttaa. Sitä vastoin Teerineva tulee ennallistaa alkuperäiseen luonnontilaan Lehtosenjoen tulvia varastoivaksi ja Lestijärven orgaanista kuormitusta ehkäiseväksi tulvasuoksi ja kosteikoksi, josta voidaan kehittää kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä muuttolintujen levähdyspaikka ja lintuharrastajien bongausalue.

Kari ja Liisa Tiilikkala ovat valmistelleet Teerinevalle neljännen vaihtoehdon (VE3), jossa hyödynnetään Teerinevaa ja siitä kerätyt tiedot sekä luontomatkailun mahdollisuudet. Luontomatkailun merkitys kasvaa globaalin kaupungistumisen jatkuessa koko maailmassa. Lestijoen valuma-alueen luonto tarjoaa hyvän perustan kansainvälisestikin merkittävän matkailun ja liiketoiminnan kehittämiselle. Lestijärven ympäristöyhdistys kannattaa tätä neljättä vaihtoehtoa Teerinevan kehittämiseksi ja on valmis ajamaan hanketta eteenpäin yhteistyössä alueen yritysten, kuntien ja järjestöjen kanssa. Näin varmistetaan myös Lestijärven ja Lestijoen säilyminen puhtaana tuleville sukupolville.

Mikko Viitasalo
puheenjohtaja

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 31.5.2015

Liite: Teerineva Finland – Silence and Science Park (Kari ja Liisa Tiilikkala)

Viitteet: Lestijärven rehevöityminen (Kaj Granberg, 1983)
Lestijärven tila profundaalin pohjaeläimistön perusteella arvioituna (Ulla-Maija Hyytiäinen, 2006)
Lestijärven vesiensuojelusuunnitelma (Päiviö Tokola ja Sinikka Jokela 1988)
Vesienhoidon toimenpideohjelma (2009)
Keski-pohjanmaan maakuntakaava (2007)
Ympäristöriskien arvioinnin periaate ja tapa (https://tech.teknologiateollisuus)
Sadeskenaariot (https://ilmasto-opas.fi/fiilmastonmuutos)