Vaihtoehtoja Teerinevan turpeennostolle

Vapon suunnitelmat käynnistää turvetuotanto Lestijärven Teerinevalla huolestuttavat kunnan ja lähiympäristön asukkaita. Hankeen työllistämisvaikutus (25 htv) ei lestiläisiä juuri lämmitä. Turpeen nosto ja kuljetus kilpailutetaan ja työpaikat valuvat sen myötä muualle. Sitä vastoin ympäristöriskit ovat hirvittävät. Teerineva on riskialttein mahdollinen tuotantoalue Lestijärven ja Lestijoen suojelua ajatellen. Vesiensuojelun kannalta ongelmana ovat erityisesti rankkasateet, tulvahuiput, routa-aika sekä ilmasto-olosuhteiden ääri-ilmiöt, jotka tulevaisuudessa tulevat lisääntymään. Vapon toimet päästöjen estämiseksi eivät ole vakuuttavia. Viimeisin esimerkki löytyy Ähtärin Soidensuolta, jossa turvetuotanto käynnistyi 2008. Ympäristökeskuksen myöhemmin tekemässä tarkastuksessa vesienkäsittelyrakenteet todettiin monelta osin puutteellisiksi. Puutteiden vuoksi kuivatusvedet valuivat alueen alapuolisiin vesistöihin. Seurauksena oli vesistöjen rehevöityminen. Nyt asiaa puidaan Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa Seinäjoella. Tätäkö me haluamme Lestijärvelläkin? Ei varmaankaan.

Teerinevan turvetuotannolle on parempia ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, jotka antavat paremmin työtä ja toimeentuloa alueen asukkaille. Lestijärveä ja Lestijokea tulisi kehittää nykyistä enemmän luontomatkailun ja retkeilyn suuntaan. Kaikki edellytykset tähän ovat jo tähän olemassa.

Yksi kiinnostava kohde on Metsäpeuranmaan luontorakenteiden kehittämishanke, joka on käynnistynyt keväällä 2012. Hankkeessa tehdään suunnitelmat retkeilyrakenteille, kuten lintutorneille, poluille ja taukotuville. Alueen opastusta selkeytetään ja sille luodaan selvästi tunnistettava visuaalinen ilme. Peuranpolun huonosta kunnosta on viime vuosina tullut paljon palautetta. Nyt tämä on korjaantumassa. On syytä uskoa, että Valkeisen järvestä kehittyy vähitellen valtakunnallisesti merkittävä luonto- ja retkeilykeskus.

Toinen kehittämiskohde on Lestijärven ja Lestijoen kalakantojen elvyttäminen. Lestijärven osakaskunta käynnistämässä kalastuksen hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on roskakalaston vähentäminen ja arvokalaston vahvistaminen. Olisi hienoa, jos järvessä olisi tulevaisuudessa vahva siika- ja järvitaimenkanta, jotka lisääntyvät luontaisesti. Hoitosuunnitelman yhteydessä olisi tutkittava myös Lehtosen joen soveltuvuus järvitaimenen lisääntymisjokena ja tehtävä siihen tarpeelliset kunnostukset.

Kolmas kehittämiskohde on Lestijoki, josta tulee kehittää kiinnostava melonta- ja kalastusmatkailukohde. Korpelan Voima on vihdoinkin velvoitettu rakentamaan Korpelan padolle kalaportaan, mikä mahdollistaa meritaimenen nousun perinteisille kutualueille Lestijoessa. Urheilukalastus tulee tämän myötä lisääntymään merkittävästi. Joesta on poistettava kaikki mahdolliset esteet meritaimenen kutuvaellukselle. Melontajokena Lestijoki on jo tunnettu ja sitä voidaan vielä merkittävästi lisätä. Tauko- ja rantautumispaikkojen kunnostus on tässä tarkeässä roolissa.

Olen edellä hahmotellut muutamia vaihtoehtoja Teerinevan turvetuotannolle. Usko vakaasti, että ne tuovat Lestijärvelle runsaasti enemmän työpaikkoja kuin turpeennosto Teerinevalla. Nyt tarvitaan alueen asukkaiden, yrittäjien ja viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Itsestään nämä eivät toteudu. Keski-Pohjanmaan maakuntajärvi, Lestijärvi tulee säästää alueen asukkaiden virkistykseen ja hyvinvointiin eikä uhrata sitä turvetuotannolle.

Mikko Viitasalo
Lestijärven ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja